Leppävirtaa

Tammikuinen auringonnousu

2012-01-30T13:09:00.000+02:00

Tammikuinen virta

2012-01-29T16:14:00.004+02:00

Pikonlahti

2012-01-28T17:16:00.002+02:00

Lumkenkäilyssä on se hyväpuoli, että niillä pääsee heikoillakin jäillä. En minä mihinkään syvää mene hukuttautumaan. Jos jää olisi pettänyt niin nilkat - ehkä sääret olisivat kastuneet. Kuva on otettu Pikonlahdessa sijaitsevan saaren kärjestä, jonne en ole aikaisemmin päässyt.

Lahden ryteikössä kohtasin ekakertaa pohjantikan. Se koputteli korkealla kuolleessa kuusessa. Olen kuullut kerrottavan että se asustaa koskella mutta nyt tapasin tämän salaperäisen koputtelija. Lissee kuvia koputteijasta ja muista nuamakirjan kalleriassa.

Vuoden - ja koko talven ensimmäiset lumkenkäilyt

2012-01-15T14:30:00.002+02:00

Parin päivän aikana oli tuprutellut ainakin jalanmitan verran lunta - pehmoista pakkaslunta. Kaivoin lumkengät naftaliinistä ja suuntasin koskelle. Mittari näytti mukavasti toista kymmentä pakkasta ja aurinko kipusi pilvettömälle taivaalle.

Sain puhkoa koskematonta nietosta.

Telaketjujälet alkoivat kierrellä ympär kanavia.

Pakkanen nostatti usvaa ja aurinko värjäs.

Laavun saaressa hömmpis tutkaili kuusen juuria ja minun telaketjujälkiä.

Hippis matki hömppistä. Se oli ainokainen - olikohan kavereille talvi ollut liian kylymä? Kk sitten niitä oli vielä puolen kymmentä. Jätin laavun juurelle auringonkukansiemeniä. En tiedä kelpaako ne muille kuin hiirille ja myyrille - jälistä päätelleen.

Kanavilla oli paljon tuoreita saukon jälkiä. Eilen oli ollut vilskettä. Yritin selvittää mitkä olisivat tuoreimmat, että olisko oltu liikkeellä myös tänään? Höh, sitten näin saukon uittotuvan saunan rannassa. Affenia söi... Olin kenkäillyt tuosta 10 minsaa aiemmin. Hiipparoi takasin, mutta saukko häippäs - jäi vain reikä jäähän...

Kaksi tuntia kenkäilin ristiin ja rastiin, joka sai aika hyvin hien pintaan. Kenkäilykunnossa on parannettavaa. Lämmitin het saunan kotiin päästyäni, etten nyt vilustuisi.

Lissee kuvia hömppiksestä, hippiksestä ja lutriksesta nuamakirjankalleriassa.

Kahta puolen koskee

2012-01-07T15:08:00.000+02:00

Tänään oli oikeestaan talaven ensimmäinen päivä: kerrankin pakkasaamu - pakkasta ol -13°C ja aurinko pilkisteli usvan takaa. Pakkanen nostatti usvaa jäälle ja pelloille. Piti lähtee ulkoiluttamaan kameraa.

Koskesta nouseva usva peitti välillä näkyvyyden - välillä taasen tuuli vei sen mennessään.

Näin valkeakylkisen loiskahduksen Pirttikoskessa. Oliko se kala, vai saukko... Pitkään aikaan ei näkynyt mitään...

Sitten huomasin parisen sataa metriä alempana koskessa pään liikkeen: kas, saukko ja sillä on jokin saallis: haukihan se. Pari sukellusta ja se katosi... Odottelin että tuleeko se uudelleen näkösälle. Se taisi raahata saaliin saareen ja rouskutti sitä siellä. Tuosta saaliista taitaa riittää tällepäivälle syötävää.

Odottelin jonkin aikaa ja ei näkynyt mitään. Päätin ajelle kosken toiselle puolelle, kun saari oli lähempänä sitä puolta.

Toisella puolen oli paljon tuoreita saukon jälkiä, mutta en nähnyt sen paremmin saareen sieltäkään.

Karat kisailivat reviireistä - parraillaan niitä oli kolome kisassa mukana. Eipä näkynyt saukkoa... Hauesta taisi olla tälle päivälle riittämiin. Se sulatteli sitä jossain kolossa...

Palatessani tähtäilin sinertyvää maisemaa ja tähtäimeen sattui nelijalkainen otus. Se oli Rahasaaren vieressä jäällä - noin km päässä minusta - taitaa olla mehtäkauris. Se tutkaili saaren rantoja muttei uskaltaunut saareen. Aikansa jäällä käveltyää, jokin pelästytti sen Hartikansalon puolelle.

Palatessani mettäautotietä tuli vastaa traktori. Isäntä tuli ilmeisesti avaamaan tietä Hannu-myrskyn kaatamilta. Jututin isäntää ja se kyseli olinko saanut kuvia. Kerroin kauriista ja isäntä kertoi että niitä on yleensä kaksi. Minnehän toinen oli jäänyt...Kehuskeli se majavankin nähneen - useasti. Sitä minä en ole vielä saanut kennolle...

Tulipahan mukavia kohtaamisia näin talaven ensimmäisenä päivänä. Saukkoja olenkin jo odottanut - jäät ne toi taas koskelle. Lissee kuvia nuamakirjassa.

Isoveli valvoo - yölläkin

2012-01-02T17:44:00.000+02:00

Sain joululahjaksi - tais siis parhaat lahjathan hommataan ite itelle 8) - riistakameran. On jo pitkään kiinnostanut tietää ketä meiän pihalla hiippailee öisin. Lisäksi kiinnostaisi tietää mihin aikaan kosken majavat ovat liikenteessä, kun en ole niistä nähnyt vilaustakaan.

Jos joku ei tiedä mikä riistakamera on niin tässäpä mallini esittelyviiteo:

Testailin kameraa jo sen saavuttua marraskuun lopulla - pitihän se koekäyttää että toimii.

Jätin sen päiväksi seuraamaan pihan tapahtumia...

Joulun jälkeen kamera on päässyt tositoimii ja paljastanut muutamia aika yllättäviäkin yövieraita.

Jos onni suo niin tälle juutuupi-kanavalle alkaa tipahdella muitakin viiteon pätkylöitä.

Pieni virta

2012-01-01T17:45:00.001+02:00

Hyvää Uutta Vuotta 2012

2011-12-31T11:04:00.003+02:00

Olen tänä vuonna päättänyt ilotulittaa vain näin virtuaalisesti. Muistakaa pauketta pelkääviä lemmikkejä ja ilotulittakaa vain klo 18:00 - 02:00 välisenä aikana. Tätä ilotulitusta saa käyttää myös sallitun ilotulitusajan ulkopuolella 8)

Myrskyn jälkeen

2011-12-29T20:17:00.000+02:00

Kuvattu koskella eilen 28.12.2011 ja halukkaille lissee...

Konnus Golfin mailapoika

2011-12-21T16:47:00.000+02:00

Ajelin koskelta kotiopäin, kun huomasin tienvieressä golfkentällä ketun. Pyssäytin ja tähtäilin sitä ensin autosta.

Laitoin auton parkkiin ja kentän rakennusten suojassa pääsin lähemmäksi repolaista. Oli se aika kesy - pitkän tuijotuskilipailun päätteeksi se lähti sitten lipettiin.

Vielä vilkaisu ja sitten hävittiin pusikkoon. Lienekkö sama repolainen, joka kesällä varasteli golfpalloja: "Golfpalloja vohkiva kettu hämmästyttää Leppävirralla"?

Lissee kuvia nuamakirjassa.

Rauhaisaa Joulua 2011

2011-12-21T09:00:00.001+02:00

Tuli

2011-12-15T08:12:00.002+02:00

Osallistuin Leppävirran kameraseuran vuosikilpailuun sääntöjen sallimalla kolmella valokuvalla. Tänä vuonnan aiheena oli "Tuli".

Kultalevy

Tulilinnut

Liekinvarsi

Kovassa kilpailussa Liekinvarsi sijoittui kilpailun kolomoseksi projisoitujen kuvien sarjassa.

Synttäriarvonnan voittaja

2011-11-27T08:12:00.001+02:00

Synttäriarvonnan voittaja vetäistiin ihan hatusta. Arvontakoneena sai toimia vanha huopahattuni, jonne sujautin kaikkien arvontaan osallistuvien nimilaput. Onnettarena toimi kiinteistyöyhtymäkumppanini.

Pitkäaikaisen ja vauhdikkaa sekoittamisen jälkeen hän nosti vakaalla ja varmalla otteella lapun...

irma! Onneksi olkoon!

Elukka-kalenteri 2012 toimitetaan irmalle joulukuun aikana. Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille!

Blogini uhmaikä lähestyy... Osallistu arvontaan!

2011-11-21T13:01:00.001+02:00

Leppävirtaa-blogini täyttää lauantaina huimat 3v. Vaippaikä alkaa olla ohitse ja uhmaikä alkaa... 8)

Synttäreiden kunniaksi järjestän pienet kilipailut. Kertokaapa mikä blogini postaus on ollut mieleenpainuvin.

Vastaamalla osallistut Elukka-seinäkalenterini 2012 arvontaan (koko: A4, paperi: 170g MultiArt Silk ja yläreunassa wiresidonta). Kalenterin onnekas voittaja arvotaan Leppävirtaa-blogin 3v synttäripäivänä 26.11.2011 klo 12:00 jälkeen.

Kaikenmuailman onkelmia

2011-11-21T12:52:00.001+02:00

Tuossa eilen pein Leppävirran kameraseuralle esityksen työstäni ja valokuvistani. Siinä esityksen tiimellyksessä huomasin kuinka osa blogin postauksista on sekaisin.

Tää blogger tai picasa on sotkenut osan postausten kuvista keskenään. Esim. talvisessa saukkopostauksessa voipi yhtäkkiä olla kesäisiä perhosia jne.

Lisäksi osa facebookista linkittämäni videot eivät näy täällä. Se johtuu siitä, että olen vanhingossa painanut facebookissa yhtä rasti joka piilotti kaikki tekemiseni siellä. Olen pikkuhiljaa käynyt matskua läpi, jotta nekin näkyisivät.

Joissa Flashillä toteuttamistani panoraamoistakin on hävinnyt - tai ne eivät näy kaikilla selaimilla. Korjailen niitä...

Jos käytte vanhoilla postauksilla ja löydätte onkelmia niin laittaakaa vaan rohkeasti viestiä. On aikamoinen homma käydä kaikki yli 600 postausta läpi...

Jäkäläviidakon ABC-kirja

2011-11-20T14:43:00.001+02:00

Sain mainiosta kirjastostamme lainaan tämän vuoden 2011 Tieto-Finlandian voittaneen Suomen Jäkäläoppaan. Kirjaa tutkiskellessa silmääni sattui sivun kokoinen kuva kuhmujäkälästä. Aivot alkoi heti raksuttaa missä olen sen nähnyt? Vähän aikaa kovalevyä pyöritettyäni muistin melonrareissun Paljakkaveellä heinäkuussa viime kesänä.

Pidimme taukoa rantakalliolla, joka oli kuhmujäkälän peitossa. Taustalla näkyy Syvävuori, jossa syssyllä kävin ettimässä Pirunkirkkoa ja geokätköä.

Kirjan mukaan kuhmujäkälä on harvinainen näillä korkeuksilla. Ilmeisesti se oli jotenkin erikoista, koska olin sitä kuvannutkin.

Samalla kalliolla oli myös tälläistä jäkälää, jota en kyllä löytänyt kirjasta - taidan olla vielä aloitteleva jäkälien tunnistaja. Olisko jotain rupi- tai rakkojäkälää?

Samaisella kalliolla sinisiipi halusi tehdä tuttavuutta vesitiiviin kamerasäkin kanssa.

Jatkoimme katkaa ja pysähdyimme tutkimaan mahtipontista Korkeasaarta: komeita seiniä ja lohkareita.

Taustalla siintää samainen Syvävuori.

Mukava näin marraskuun pimmeellä muistella lämmintä ja valoisaa kesää... Lissee kuvia nuamakirjan galleriassa.

Työmatkalla

2011-11-19T09:01:00.001+02:00

Nyt on tehty piätös alakaa keventämään itteäni. Viisari pärähti 90.3 kg lukemaan. Kymppikilo ainakin poes. Ensimmäinen etappi on pidentää työmatka 20 metristä ainakin parriin kilometriin. Jos tämä tälläinen julkinen höpöttäminen sais työmatkasta tehtyä sellaisen elämän muutoksen.

Jotta työmatkasta tulisi mielekäs - ulkoilutan myös kameraa ja räpsin kohtaamisia... En tee joka työmatkasta omaa blogipostausta vaan kuvia alkaa kertymään nuamakirjan galleriaan: Työmatkalla.

Pieniä ja vikkeliä

2011-11-17T17:37:00.001+02:00

Koskella pörräsi tänään vienosti piipittäviä kolibreja.

Siis hippiäisiä. Se on niin vikkelä lintu että tässä kaikki kolme onnistunutta kuvaa 4. hippiäisestä. Sellaset 100 kuusen oksa kuvaa meni roskiin.

Tiaisparvi tutkisteli koivuja. Tämä paskeripää oli selvästi kiinnostunut mun tekemisistä.

Tiaisilla oli seurana myös puukiipijä. Siitäpä onkin aikaa kun olen sen viimeksi nähnyt...

Karatkin ovat olleet koskella jo parisen viikkoa. Rämähdin laiturille makuulleni ja tähtäilin vastarannan karaa pitkällä putkella. Kroppasin viteoo 720px kokoon. Nuomakirjan puolella viiteo on siinä koossa.

On jo niin pimmeetä, että pitäs ulkoiluttaa kameraa vain puolen päivän aikaa, jos meinais saada kunnon kuvia. Auringon laskiessa suuntasin kotio. Alkoi pakastaa. Märkä tie alkoi muuttua aika livakkaaksi.

Isänpäiväruusu

2011-11-13T19:21:00.001+02:00

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Eilen klo 7:39

2011-11-10T08:04:00.001+02:00

Konnuslahden kuukkelit

2011-11-03T18:13:00.000+02:00

On tässä ollut juttua mettämiesten kanssa, että ne ovat aina silloin tällöin nähneet kuukkeleita Soisalon saloilla. "Siitä taitaa olla neljä viis vuotta tai jottain..." Viime viikolla sain viestiä, että hirviporukan passimiehiä oli käynyt kurkkimassa pari kuukkelia. Sinnepä, mutta metässä tarvii valoa... Odottelin sopivaa keliä.

Tänään oli sellainen: aurinko helotti pilivettömältä taivaalta ja oli ihan tyyni - tosi nätti päivä. Eikun auto kohti mettäteitä.

Tuli sille paikalle, jossa kuukkelit oli nähty ja aloin vihellellä. Näin mulle neuvottiin... Ei kuulunut mitään... Onkohan mun viheltely yhtä epäsoinnukasta kuin kukkuminen? Se ei tehonnut viime kesänä käkiin.

Vaihdoin paikkaa erään mettäautotien päähän, jossa oli vanha kuusikko. Autosta noustessa oli kuulevani närhen rääkäisyn. Varis raakkui lähistöllä. Aloin taas vihellellä. Välillä kaukaa kuului vihellys. Yritin vastata samalla lailla. Sitten taas hiljaista. Jatkoi kavelyä ja viheltelin erilailla - pitkiä ja sarjoja... ja kaikkee siltä väliltä.

Siinä 15 min vihelleltyäni kuusikosta ilmestyi kaksi kuukkelia läheiseen kuuseen ja sen juurille.

Heti perään tuli kaksi lisää ja alkoi hillitön taka-ajo...

Mentiin ympäri kuusta... Riäkäisyjä ja viheltelyitä... Siis se rääkäisy oli kuukkelin eikä närhen! Kuukkeli on kuin mininärhi. Samallalailla keikisteleekin päätään - puolelle jos toiselle.

No, sitten vähän ihmetelmiin tätä varsinaista viheltelijää ja jatkettiin matkaa...

Jatkoin viheltelyä ja pari kertaa yksinäinen kuukkeli tuli siihen viereen ettimään ruokaa. Olin niin jännittynyt kuvaamaan, etten tajunnut ees antaa kuvauspalkkiota.

Viimeinen poseeraus ja sitten se katosi kuusikkoon. Viheltelyni ei enää tehonnut.... Ilmeisesti olin menettänyt kiinnostavuuteni. Tyhjensi pähkinäpussin kannoille ja kiville - kuvauspalkkio tuli nyt näin jälkikäteen...

Lissee kuvia nuamakirjan galleriassa.

Suojelusenkeli

2011-10-31T20:17:00.000+02:00

Kurjenlampi, Leppävirta

Kivikurun kainaloissa

2011-10-31T19:17:00.003+02:00

Läksin eilen tutkimaan Jäppilän saloja. Siellä risteilee joukko mettäautoteitä todella kivisissä maisemissa. Savon Inariksi sitä mainostetaan. Suuntasin ensiksi Kivikurulle, jossa olen kerran aiemmin pikaisesti käynyt.

Hemmetin hieno paikkahan se on. Ihmettelen miksi se on niin vähän arvostettu. Ihan Orinoron vertainen nähtävyys ja Sorsakoski-Jäppilä maantiellä on vain haalistunut puukyltti asiaa osoittamassa. Tänne siis pitää osata tulla.

Mahtavaa louhikko. On täällä joskus käynyt kunnon ryminät.

Pompin kiveltä kivelle läpi kurun ja kiipesin lopuksi takaisin mäen päälle.

Pieniä luolia pilkoitteli joka paikassa.

Tämä luola oli isoin. Tuon keskimmäisen männyn käppyrän kohdilta pääsi ihan immeisen mentävään tilaan, jossa olis varmasti pysynyt kuivana sateellakin.

Täällä sai ihastella keloja, jotka meidän korkeuksilla on harvinaisia.

Lissee kuvia kuruvaelluksesta ja ajo-ohjeita löytyy nuamakirjan galleriasta.

Jatkoi Kivikurulta matkaa ja kurvailin mettäautoteitä ja löysin uusia kohteita, mutta niihin pitää palata myöhemmin. Talviajan pimeys ajoi kotio...

Kohisoo ja pulupattaa

2011-10-26T15:01:00.000+03:00

Käväsin keskellä päivee koskella. Töitä pukkaa niin että vapaa-aika pitää ottaa silloin kun se on mahollista. No, nyt alkaa olla jo niin pimeää, että valokin kannalta on hyvä näin.

Eipä koskella sen kummallisempaa - hiljaista, joten kokeilin kuinka pokkarilla saa taidekuvia pyörteistä ja virroista.

Tänne kuvia lissäillessä tuli huomattua sellainen seikka, että Piacasa galleryn yhteen kansioon voi ladata max. 1000 kpl kuvia. Picasa antoi siitä kumman errorin kun yritin ladata enemmän, muttei mitään tietoa kpl-määrän ylityksestä. Se piti ite käydä kattomassa... Että silleen...

Niin kaunis on Rautalampi

2011-10-22T19:38:00.000+03:00

Haapamäen näkötorni

2011-10-22T17:58:00.001+03:00

Edellisiltasen yömyöhään venyneen musavisan voittaja sompaili kohti kotikontuja Saahkarin-Myhinpää museotietä pitkin.

Tämä mänty on ollut elossa jokunen vuos sitten. Tässä todiste. Tie oli tosiaan mielenkiintoinen kaikkine mäkineen ja polveiluneen.

Sulasalmen vanha silta.

Rautalammilla tankkasin varastoja S Marketissa ja mietiskelin että minnes sitten. Suuntasin Kerkonkoskella joka oli aika turistirysä. Se ei kiinnostanut sen enempää.

Nokisenkoskella näytti myös tyhjältä ja aloin netistä tarkistaa paikallisia geokätköjä. Lähellä oli Haapamäen näkötornin kätkö, joten suunnistin sinne.

Tornin alla aurinkokello näytti talviaikaa.

Torni oli pari vuotta sitten kunnostettu ja oli aika huluppeella paikalla.

Pikkasen huipulla jännitti ja tuuli oli kova. Yritin napsia nopeesti kuvia, kun näpit jäätyi hetkessä.

Metsämaisemaa riitti pitkälle.

Samoin järveä.

Yritin tiirata infossa luvattu Puijon tornia, muttei sitä horisontissa näkynyt. Sen sijaan näin toisen näkötornin ja kännykkämastoviidakon.

Kätköä en löytänyt. Jos se oli tornissa niin sieltä en sitä ettinyt - syy oli kylymä viima. Pitänee tulla kesäaikaan tänne uuelleen ettimään ja nyt osaan ottaa myös kuvia mökin suuntaan, jonne suuntasin lämmittämään hernesoppaa. Sen lähitienoot olis varmasti näkyneet, kun olisin suunnannut putken oikein.

Sieltä jatkoin Suonenjoen pitkäripasen kautta etsimään bluesin Pieksämäen asemalta. Juicea ja päntiä ei näkynyt, mutta onnellinen opiskelija kylläkin lähti kyytiin. Sen lähiopiskelut etelässä oli nyt ns. pulukassa.

Keulatmäki - näkymä tulevaan kansallispuistoon

2011-10-22T10:42:00.002+03:00

Käväsin virkistysreissulla Konneveden maisemissa. Olen aina ihaillut ysitietä Suonenjoelta Jyväskylään ajaessa Rautalammin kivikkoisia vuoria. Nyt tuli tilaisuus tutustua niihin lähempää.

Sain kutsun saunomaan Konneveden rannalle. Tapani mukaan tulostin alueen kartan - aina pitää olla kartalla minne nyt meneekin - ja ehdotin isännälle että käytäskö tutkimassa kartalla jököttävät parit vuoret.

Valitsimme kohteeksi Keulatniemellä sijaitsevan Keulatmäen, jossa oli kolmiomittauspiste. Niiltä yleensä on hyvät näkymät... Itse pisteellä oli edessä taimikkoa, mutta hiukan järvelle päin löytyi komeat kalliot ja näköala mahdollisesti tulevalle kansallispuistolle päin. Toivottavasti hanke toteutuu...

Tuossa luodolla oli ollut sääskenpesä, mutta se oli kaatunut myrskyssä.

Mäeltä näkyi myös geokätkökohteita...

Mäen päällä ihastelimme suuria lohkareita, jotka olivat irronneet kalliosta. Laskeuduimme alaspäin ja löysimme joukon luolia - kalliohalkeamia.

Tuo lohkareen takana avautui suuaukko.

Ihan miehen menevää kokoa ja halkeama jatkui lohkareen takana.

Tulipa mieleen, jos toi lohkare lähtiskin nyt liikkeelle...

Jyrkänteen reunassa oli monia miehen mentäviä aukkoja joitakin eläimet olivat käyttäneet. Kovin tuoreita jälkiä ei näkynyt...

Tuonnekin olis mahtunut koisimaan...

Jonkun kanalinnun peuhuupaikka.

Siinä saunaa lämmittäessä tutkailimme karttoja ja alueella olisi mahdottomasti vastaavanlaisia paikkoja. Geokätköpaikkoinakin oli vastaavanlaisia vuoria, mutta ne jätettiin seuraavaan kertaan...

Kuin tuhka tuuleen

2011-10-19T19:53:00.002+03:00

Karvaturvelo se tämäkin

2011-10-12T19:19:00.001+03:00

Läksimpä kuuhulluuden valvotuksen virittämänä piristymään koskelle. Toiveissa oli nähdä ees vilaus majavasta - siksi olin liikkeellä hämärtyvässä illassa.

Uittouoman sillalta näin het, että joku turvelo liikehti porseerauskivellä. Ei ku varovasti lähemmäs...

Turvelo oli jo uinut kauemmaksi laavun saaren kärjestä, mutta nyt siitä sai jo selvän - minkkihän se.

Uiskentelihan se sitten takasin poseerauskivelle. Tolla kivellä olen kuvannut jo saukon ja koskelon ja karankin - useampaan otteeseen. Nyt oli vesisateiden johdosta vettä koskessa niin, että se melkein peittyi. Taas mentiin...

Menin laavun saaren kärkeen kytille ja ei aikaakaan kun minkki ui niille kiville ja ilmeisesti aikoi edetä kiviä pitkin kanaville päin. Mutta olin sen tiellä. Sanoisin hämmästynyt ilime hänellä.

Ei ku vaan jalkoihin se oli tulossa. Pitkän putken 1.8 m lyhin tarkennusetäisyys alkoi käydä vähiin.

Loikka sivulta ohi metrin päästä ja se hävis pusikkoon.

Sitten kävelin samaan suuntaan laiturille kattomaan että minne se meni. Eihän se ollut mennyt minnekään vaan jäimme tuijottelemaan toisiamme... Hauska kaulalappu ja valkoiset varpaat. Se on varmaa erilainen eri yksilöillä.

Pöh...

Uimpa sitten toista kautta...

Oli jo aika pimeetä ja suurentelin ISO arvoa aina 3200 jopa 6400. Se näkyy kuvissa rakeisuutena - kohina kasvaa....

Eipä tullut majava vastaan vaikka se oli jo selvästi siirtynyt puukuoriruokaan. Kosken rannoilla loisti jo kuorittuja haapoja. No, olihan se tämä minkkikin aika turvelo.

Syvävuoren pirunpesä

2011-10-08T16:41:00.001+03:00

Muutama vuos sitten näin ohjelman geokätköilystä ja se alkoi pikkusen kiinnostaa. Kun hankin kännyn jossa on GPS-paikannus niin se lisäsi kiinnostusta. Tässä lueskelin facebookista, kun naapurissakin oli innostuttu asiasta niin päätin tutkailla www.geocaching.com sivustoa. Sieltähän löytyi mielenkiintoisia kohteita.

Tänään nappasin parin kohteen koodinaatit GPS:ään läksin selvittämään kuinka ViewRanger-ohjelma neuvoo perille. Ensimmäiseen kohteeseen piti mennä autonavikaattorin mukaan ja siellä tuli vastaa punapiposia miehiä. Käännyin täys mustissa asussani takaisin ja suuntasin toiseen kohteeseen.

Sen nimi oli Pirunkirkko ja sijaitsi ihan Varkaudesta Joensuuhun menevän 23 tien lähellä.

Jätin auton läheiselle mettäautotielle ja läksin kipuamaan puiden takana häämöttävän Syvävuoren suuntaan.

Kipusin vuoren päälle, jossa oli useita pystysuoria seinämiä ja kolmiomittauspiste.

Näin ensimmäiset merkit vuoren pirusta.

Vuorelta oli mahtavat näkymät Soisaloon - yli Paljakkaveden. Itse asiassa olimme meloskelemassa tuon saaren luona heinäkuussa.

Vuorella oli useitakin luolia.

Vuori oli niin mahtava paikka, että uskon sillä olleen muutakin merkitystä muinaisille immeisille. Tämä kivi näytti kuin uhrialttarilta kielekkeen reunalla.

Kielekkeeltä näki pitkälle...

Portaita oli useita.

Palasin lyhempää reittiä vuoren seinämän alle ja huomasin kielekkeessä syvennyksen neon vihreän jäkälän yllä.

Haa!! Taitaa vuoren piru selvitä...

Pesähän siellä. Olisko itse vuoren pirun - huuhkajan?

Kuvasin vuorella satoja kuvia - olin niin haltioissani näkymästä ja lohkareista... Kotona kuuklasin paikan ja oli vuoren alue noteerattu ympäristöhallinnossakin: Syvävuoren kallioalue.

Tästä paikasta en olisi tiennyt ilman geokätköilysivustoa. Siellä merkkasin ensimmäisen geokätkölöytöni. Tulen varmasti seuraamaan sinne ilmestyviä kätköjä. Jos löytys muitakin mielenkiintoisia kohteita....

Töyhtöpäiden taitolentonäytös

2011-10-05T18:04:00.003+03:00

Mitäs täällä kuikuillaan?

Täälläkin....

Kerro ny!

Taitolentonäytös?

Taitolentoa tosiaan...

Peräkanaa...

Haa... Nyt selvis. Ötököitä!! Koivikon ilmatila kuhisi ötököitä. Eräs osui kuvaankin ennen kuin ...

Suosittu Leppävirran kirjasto

2011-09-30T10:23:00.000+03:00

Leppävirran kirjasto on erittäin suosittu.

Sinne jopa tullaan lentäen suurina joukkoina.

"Minä ensin!"

"Joko se on auki?"

Toiset tulevat juoksemalla.

"Enhän myöhästynyt?"

Toiset ihan pareittain.

Hmmm.... Ei toi näytä kirjalta?

Eikä tuokaan...

Nyt tässä on jokin...

Tammen terhot! Nehän ne vetääkin kansaa...ja niin noi komeat pihlajat.

Nurmikon ilmaaja

2011-09-28T17:48:00.000+03:00

Syssy on puutarhatöiden aikaa. Meillä kävi tänään nurmikon ilmaaja.

Peilaus

2011-09-27T09:00:00.000+03:00

Syksy Mustinmäeltä

2011-09-26T11:52:00.001+03:00

Tulitaistelu

2011-09-20T19:43:00.000+03:00

Pajupusikosta kuuluu sarjatulta. Suojaudun kiven taakse ja ammuin harkittuja - hyvin tähdättyjä laukauksia.

Sarja, sarja, sarja, ....

Äkkiä tulittaja onkin suoraan edessäni. Kerkeän painaa liipaisin vain kerran.

Nyt sain sen paremmin sihtiin. Laukaus, laukaus, ...

Nyt sarja, sarja, ... ja sitten se katosia pajukkoon. Taistelu kesti vain puoli minuuttia mutta sain pari hyvää osumaa.

Kumpikin selvisi tulitaistelusta hengissä.

Highway to hell

2011-09-18T18:54:00.000+03:00

Melkein kuin omena

2011-09-15T17:11:00.000+03:00

Punarintoja näkee meidän pihalla vain keväisin ja syssyllä. Missähän ne piilottelee kesän?

Arkoja ne on. Napse yleensä paljastaa missä ollaan...

Joskus kerkii nappasta kuvan tai kaksi...

Ikkunan takaa niitä pääsee rauhassa seurailemaan, kuten tätä poikasta matojahdissa.

Kuuntelua tarkaan... ja sitten kiskaisu.

Mitäs tuolla ylhäällä?

Hyvä poseerauspaikka.

Menneen kesän kasvustoja

2011-09-12T09:00:00.020+03:00

Vuorossa sitten kesän kuvahaaviin tarttuneita kasvi- ja sienikunnan edustajia.

Sumujen silta

2011-09-11T10:47:00.000+03:00

Korhonen Janne, Opinnäytetyö, Savonia amk, 2011:
VAATIVAN SILLANKORJAUSHANKKEEN TYÖMAATEKNIIKKA

Menneen kesän höyhenisiä

2011-09-09T20:10:00.001+03:00

Perkailin kesän kuvasaaliista höyhenpeitteelisten kohtaamisia.

Pyllistelijöitä

2011-09-08T17:28:00.000+03:00

Mittees siellä kuikistelet?

Mikäs pyllistysshow täällä alkoi?

No, jotain rajaa... hei...

Jaa, että piilottelet jotain?

No, täällä ei sentään pyllistellä.

No, meninpä sanomaan...

Mitäs sulla on nokassa?

Sullakin samanlainen herkku nokassa.

Haa, siis kävystä?!?

Komea tämä itäinen vieras - pähkinähakki.

Siinäpä pyllistelyn syy. Sembramäntymme on tuottanut ennätyksellisen sadon. Jos oravat eivät ehdi syödä kaikkia käpyjä syyskuulle mennessä niin saamme pähkinähakin vieraaksi - pitkästä aikaan.

Keräsinpä kassillisen teidän pudottamia käpyjä talteen talven varalle. Pääsette pakkasten tulleen vielä herkuille.

Mammagamma

2011-09-06T20:32:00.002+03:00

Menneen kesän ötököitä

2011-08-31T19:35:00.000+03:00

Näin kesän viimeisenä päivänä on mukava muistella menneen kesän ötökkäkohtaamisia.

Sumu

2011-08-25T08:52:00.000+03:00

Konnuksen vuosi

2011-08-11T17:08:00.000+03:00

Se on nyt siinä: 44 kuvaa / vuosi - kuva noin kahdeksan päivän välein.

Kansallismaisema

2011-08-07T20:56:00.000+03:00

Koli, Lieksa 4.8.2011

Lissee...

Saarisuo

2011-08-06T14:14:00.000+03:00

Saarisuo, Murhisalo, Suomussalmi 3.8.2011

Lissee...

Finlandia

2011-08-05T13:26:00.000+03:00

Pieni-Ölläri, Pirttivaara, Suomussalmi 2.8.2011. Lissee...

Kuva-arvoitus: mikä tämä on ja mitä se tekee?

2011-07-30T10:21:00.019+03:00

Sen verran valaistakoon, että se on elävien kirjoissa ja hyvin voiva.

Oikea vastaus: Uusi laji - kanavavaris - alalaji lötkö.

Laji esiintyy pääasiassa kanavien läheisyydessä. Sen käyttäytymiseen kuuluu löhöillä ja kärkkyä makupaloja paikalla piipahtavilta turisteilta.

Joskus se lehahtaa kanavan äärelle päätyöhönsä raakkumaan kanavan käyttäjiä.

On erittäin seurallinen ja osaa poseeraamisen taidon.

Konnuksen vuosi - 29.7.2011 klo 15:10

2011-07-29T23:11:00.000+03:00

Konnuksen vuosi - 19.7.2011 klo 17:52

2011-07-19T18:41:00.001+03:00

Kuinka höynäyttää harakkaa?

2011-07-17T11:29:00.003+03:00

Siilien lyllerrykset ovat vähentyneet pihallamme vuosivuodelta. Parraimpaan aikaan pihalla saattoi olla jopa 7 siiliä yhtäaikaa. Tänä kesänä olen nähnyt pari kertaa yhden siilin vierailevan pihallamme illan hämärissä.

Jospa kokeilis perustaa niille ravintolan!! Löysin netistä erilaisia malleja ja kokeilin soveltaa yhtä autatollista löytyneihin puupalikoihin ja vaneriin. Ravintola syntyi ½ tunnissa, ja laitoin sen marjapuskien alle varustettuna kupillisilla vettä ja koiranraksuja.

Mutta aamulla törmäsin ongelmaan: harakanpennut tyhjensivät ruokakupin. En ole erityisen kiinnostunut ruokkimaan harakoita, koska niillä menee niin hyvin. Siileillä ei mene, joten protoa piti kehittää...

Lisäsin protoon tiileillä käytävää lisää, mutta sekään ei auttanut.

Sitten rakensin proton kokonaan tiileistä vanerikannella: kujan keskellä on aukko itse ruokailutilaan Tämä proto toimi niin kuin pitää, mutta siitä ei nää suoraan onko joku ruokailemassa tai käynyt. Kokeilin kattona vanhaa ikkunaa, mutta se koe ol sus. Protoilun tulos oli se, että harakka ei uskaltaudu sokkeloon, jos se ei näe ruokaa. Ikkunan läpi se näkyi, joten päädyin tähän malliin.

Ravintolassa on vieraillut ainakin yksi siili - useampaan otteeseen.

Siilit uskaltautuu pimeeseen...

Protoilun yhteydessä tuli vahingossa häirittyä ruokailua, kun katto ei ole läpinäkyvä.

Tässä valmis ravintola kahdella suuaukolla.

Pohjapiirros ravintolasta.

Ai, että olin mielissäni, kun sain höynäytettyä harakoita. Ne haistaa ruuan ja yrittävät nokkia sitä tiilien välistä, mutta eipä onnaa...

Pölökyn piässä

2011-07-08T16:33:00.005+03:00

Käytiin eilen vähän hurvittelemassa: kikkopuistossa öötelöllä ja rannassa ölysellä. Siinä seurattiin tiiran pesäpuuhia ihan vierasvenelaiturissa Kalmalahella. Jo ol paikan keksinnä...

Tänään kävin sitten pitkän putken kanssa ja hautova ei välittänyt minusta mitenkään, kun kävelin laiturilla. Tuttuja oltiin eiliseltä.

Sitten - ilmeisesti isäntä - äkkäs mut ilmasta ja olin saada reiän päähäni, kun se hyökkäs ilman ennakkovarotusta takaan päin ja karjas 10 cm korkeudessa korvan vieressä. Hyvä etten hypännyt järveen. Kiireen vilkkaan peräännyin...

Se rauhottui ja laskeutui imurin päälle.

Kunnioitettava nokka sillä. Kyllä tolla iso reikä ois päässä.

Kihlattukin se on: 2278.

Jätin pariskunnan pesimään rauhassa. Kertookohan tämä laiturin hyvästä palvelusta vaiko vähästä käytöstä?

Jos sitä vähän lomailis seuraavaksi...

Get On

2011-07-07T13:13:00.000+03:00

Ketoon...

Konnuksen vuosi - 6.7.2011 klo 11:57

2011-07-06T20:28:00.000+03:00

Leppävirtaa blogi Savon Sanomien verkkosivuilla

2011-07-01T12:01:00.003+03:00

Kesätoimittaja Anne Laitinen teki jutun Savon Sanomien verkkosivuille Konnuksesta ja pikkasen haastatteli meikäläistäkin. Kääkees lukemassa: Retkikohde: Konnuksen kanava.

29.6.2011 klo 22:55

2011-06-30T17:23:00.000+03:00

Kuuhankavesi, Hankasalmi

Aurora

2011-06-26T16:29:00.000+03:00

Juhannuksen keskikesä on kukkeimmillaan

2011-06-23T19:54:00.000+03:00

Hyvää juhannusta!

Muailmalle

2011-06-19T10:29:00.000+03:00

Webbikamerapöntöstä lähettiin eilen muailmalle.

Sattumalta huomasin ikkunasta kun räpisköijä lensi emon perässä syreeniin. Se oli ensimmäinen - muut olivat illan vielä pönttöruokinnalla.

Loput poikaset olivat lentäneet aamun aikaisina tunteina pöntöstä muailmalle - ei näy, ei kuulu. Pahnanpohjimmainen ei selvinnyt... Putsasin pöntön, jos emot yrittää vielä toista poikuetta.

Konnuksen vuosi - alkukesää

2011-06-17T08:43:00.000+03:00

11.5.2011 klo 13:51

17.5.2011 klo 17:45

22.5.2011 klo 10:24

31.5.2011 klo 18:46

6.6.2011 klo 13:52

10. Blues Picnic

2011-06-12T19:17:00.000+03:00

Lissee nuamakirjan kalleriassa.

Lapsukaisia - jälleen

2011-06-09T18:10:00.000+03:00

Kukkomäen kvartsilouhos

2011-06-07T16:31:00.005+03:00

Päätinpä toteuttaa tänään pari vuotta muhineen Kukkomäen valloituksen - siis kesävalloituksen. Toissa talvena tein sen jo rämpien, kun minulla oli aavistuksia paikan merkityksestä...

Sain onneksi venekyydin Kukkomäen rantaan, jotta säästin voimat vuorelle kipuamiseen.

Mäki on jylhää kalliota ja lohkareita.

Kipusin mäelle, jossa törmäsin kolmeen ritariperhoseen, jotka eivät suostuneet poseeraamaan sekä itse Kukkomäen kukkoon. Julumettu ukkomehto ryssäytti lentoon alle 10 m päästä. Olin niin lumoissa etten ees koskenut kameraan. Mistä vois ostaa mielikuvaskannerin?

Mäeltä oli näkymät moneen suuntaan.

Vahingossa olin kuvannut myös Puutossalmen lossin jonon.

Jyrkkää rinnettä riitti.

Tuo keskellä horisontissa siintävä nyppylä on Puijo.

Kiertelin rinteitä ja sit huomasin kalliossa reiän.

Kvartsilouhos - olin sellaisen nähnyt juhannuksena 2007 Pisalla.

Kvartsia oli louhittu parin metrin syvyydeltä. Liekkö tämä kivikautinen? Eipä kai sitä kvartsia näin pieniä määriä ole muuhun tarvittu kuin silloin teräaseiksi, vain onko?

Kotona selvittelin Muinaisjäännösrekisteristä, että onko tämä löydös siellä - ei ollut.

Louhos oli tuon nuolen kohdalla 110 m korkeudessa merestä. Nyt veden pinta on 82 m ja muinais Saimaa tais olla n. 10 m korkeemmalla kivikaudella, joten louhos olisi sijainnut n. 10 m veden yläpuolella. Joten periaatteessa mahdollista... Oiskohan? Pitäneen selvitellä vielä paikallisiltakin.

Iloinen perhetapahtuma

2011-06-07T10:05:00.004+03:00

Tein joskus vuosia sitten pöntön, jonka kanteen askartelin reiän web-kameralle. Useana keväänä olen tätä viritystä pitänyt milloin puussa milloin varaston seinällä. Nyt tämä pönttö jäi vuodeksi seinälle - ilman kameraa. Kun sinitintti kiinnostui pöntöstä keväällä, laitoin kameran paikoilleen.

Sinitintti ei huolinut sitä vaan teki pesän naapurin puutarhakopin seinällä olevaan pönttöön. Luulin ettei pönttö kelpaa taaskaan...

Viime viikolla huomasin, että tiaiset pitävät rumpaa pöntön sisäänkäynnissä. Ei kun kamera kiinni koneeseen ja yllätyksekseni siellä oli jo 5 poikasta. Eilen kurkkasin kameralla uudelleen ja nyt siellä oli jo 8 nälkäistä lapsukaista. Alla video ruoka- ja puhtaanapidosta.

Kuvan laatu on huono, mutta kirkkaalla säällä valoa tulvii pönttöön ja kameralla voi kuitenkin seurata mitä pöntössä tapahtuu. On mulla sinne viritetty valokin - vanha polkupyörän dynamolampun polttimo, mutta olen hukannut kännylaturin, jonka virittelin virtalähteeksi.

Lapsukaisia

2011-06-07T09:45:00.001+03:00

Seikkailija

2011-06-03T20:01:00.000+03:00

Kyykiärmeen luikero

2011-06-01T19:57:00.002+03:00

Erehyin nuamakirjassa sanomaan, etten ole nähnyt Leppävirralla kyykiärmettä. Sain het kutsun ja oppaan kyymettälle. Itse asiassa löysimme melkein kierroksemme lähtöpisteestä yhden tumman yksilön. Kyllä kannatti...

Lähtöluukulla nro 1.

2011-06-01T09:19:00.000+03:00

Ahdasta

2011-05-29T21:03:00.000+03:00

Kaksi Lensi Yli Käenpesän

2011-05-28T17:50:00.000+03:00

Soisalon kierto soutamalla - Leppävirran ohitus

2011-05-28T08:50:00.002+03:00

Niemen Soutajat ry uusii viime syksynä kelin takia epäonnistuneen Soisalon kierron. Tarkoituksena on soutaa kolmessa päivässä kirkkoveneellä Soisalon saari ympäri.

Matka alkoi Varkaudesta pe aamulla puoli kahdeksan maissa.

Olimme seuraamassa Leppävirran ohitusta klo 10 aikoihin.

Pahaksi onneksi virtaan sattui juuri tukkilautta ja soutajat valitsivat vielä väärän puolen. Odotusta tuli reilut 20 min.

Sitten taas matkaan... Taustalla huoltoalus, joka ohitti lautan "väärältä puolen".

Keli oli mitä parhain - lähes tyyntä ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta.

Tahti oli rivakka.

Illalla ryhmä oli jo Vehmersalmella.

Lissää kuvia ohituksesta nuamakirjan galleriassa.

Heilun, heilun, heilun,...

2011-05-25T17:37:00.001+03:00

Heilun, heilun, heilun,... "Missähän se emo luuraa?"

Heilun, heilun, heilun,... Uni tul.

"Täällä hyvä pesä!"

"Kato nyt, ku rakennan ahkeraan."

Sleeping My Day Away

2011-05-24T21:35:00.000+03:00

Vahdissa

2011-05-22T14:44:00.000+03:00

Joo, täällä oon. Saitte ettiäkin mua... Ai, mitäkö teen täällä? Ootan että ukko tois myyräpaistia poijille. Tuolla männyissä ei voi ootella, kun varikset alkaa haastaa riitaa.

Missä se ukko kuppaa?

Jaa, pistäskö itte alkaa pyytää...

Polun tukko

2011-05-22T09:27:00.002+03:00

Kevään vierastyökuviot alkavat olla ohi. Läksin tuulettumaan Virmaalle. Tuuli oli kova, joten pysyin maissa. Tein pari lenkkiä ja ulkoilutin kameraa. On se vaan maalla ihan eri eliöstö kuin taajamassa. Koko ajan oli jotain sihdattavaa ja moni tilanne meni käsistä... mutta muutama tarttui kennolle.

Iloisin uutinen oli uuden sääskipesän asuttaminen - nimensä mukaisessa nimessä - Lintuniemessä.

Pesä oli jo rakenteilla viime kesänä ja nyt sillä oli jo vahti, joka ilmaantui hyvissä ajoin taivaalle ilmoittamaan, että alas häipyä. Nappasin lähestyvästä vahdista pari kuvaa ja peräännyin.

Pesä on nimen kapeimmalla kohdalla ja polku kulkee puun alta. En halunnut sen enempää häiritä hautomista ja palasin takaisin.

Kuulin, että pesäpuu on merkitty Sääskisäätiön toimesta, mutta minusta polulla pitäisi 100 m ennen pesää olla varoitus pesästä ja kieltää alueella liikkuminen pesintäaikaan. Nytkin mua vastaan tuli pesältä päin äänekäs nuorisojoukko, joka ikäväkseni karkotti älämölöllä ihan lähellä kukkuneen käen.

Pesää pääsi kuvaamaan melkein km päästä ja oli vaikea sanoa oliko se asuttu. Vahti oli ainakin siitä merkkinä. Toivottavasti kaikki on hyvin...

Muista päivän kohtaamisiani voi tarkastella nuamakirjan kalleriassa.

Päänkääntötemppu

2011-05-17T20:02:00.001+03:00

Haa, hiippailen Rouva Viirun taakse...

Höh, huomas...

Tiiiiiirrrrrä

2011-05-11T18:00:00.001+03:00

It's A Long Way To The Top

2011-05-11T15:45:00.000+03:00

Chequered Love

2011-05-10T20:20:00.000+03:00

Konnuksen vuosi - 4.5.2011 klo 14:20 ja 8.5.2011 klo 9:46

2011-05-09T21:42:00.000+03:00

4.5.2011 klo 14:20

8.5.2011 klo 9:46

Everybody's Laughing

2011-05-09T09:12:00.001+03:00

Everybody's laughing, but I don't know why

Hyvää äitienpäivää!

2011-05-08T11:37:00.000+03:00

Elämä on välillä kuolemista

2011-05-05T08:31:00.002+03:00

Kohtasin eilen koskella elämää - sen nurjempaa puolta. Koivutkin vuosivat "verta".

Laavunsaaressa keskellä polkua nakotti kuollut myyrä. Olikohan Viiru herraa varislinnut häirinneet ja se oli joutunut luopumaan rouvan ateriasta?

Rouva Viiru oli erityisen kiinnostunut minun liikkeistä polulla. Taitaa poijat kuoriutua, kun noin hermostuttaa.

Kanavilla huomasin heinikossa kököttävän sinisorsan. Se ei lähtenyt mua pakoon vaan jäi siihen tuijottamaan. Huomasin verta sen nokassa ja siipi roikkui. Se makaili sähkölinjan alla. Se oli tainut lentää johtoihin.

Se oli jo pitempää siinä makaillut kun verikin oli kuivunut.

Äkkiä se lähti mua pakoon ja hyppäs kanavaan. Mietin mitä tehdä... No, soitin Leppävirran palolaitokselle ja kysäsin, että oisko niillä pitkää haavia tulla nappaamaan sorsa kanavasta.

Nepä tuli ja hetken ajon jälkeen saivat sen kiinni. Vauriot olivat niin pahat että ne päätti lopettaa linnun. Kuollut sorsa vietiin viirun pöntön lähelle. Aateltiin että siinä olis poijille...

Samalla palomiehet löysivät kanavasta ruhon. Se oli jo pahasti mädännyt saukko. Jopas kuolema niittää... Viime viikolla löysin kuolleen minkin laavunsaaresta. Se paljastui lumesta.

Vanhat kanavat ovat kyllä aika paha loukko eläimille. Joskus niistä on pelastettu hirviäkin. Pikku eläimille olisi hyvä laittaa sellaiset portaat, että ne pääsis pois sulkujen sisältä, vaikka hako. Siellä on nyt vain alumiinitikkaat kädellisiä varten.

Hornanmäen uhrikivi

2011-05-02T18:39:00.005+03:00

Toisena pääsiäispäivänä läksin valloittamaan Hornanmäkeä - taas. Olin nyt saanut hyvät vinkit paikalliselta alkuasukkaalta missä tunnettu uhrikivi sijaitsee.

Mäellä hakkuuaukeella vallitsi kevät helle. Punarinnat lauloivat reviirejään suurten kuusien latvoissa. Tiellä oli useita kymmeniä hirven papanakekoja ja viimeisissä lumissa myös jälkiä. Ilmeisesti niiden talviasuinpaikka tämä laki.

Jatkoin kohti jyrkänteitä. Äkkiä isosta kuusesta lähti suuri ruskea lintu liitoon - PERHANA, KOTKA!! ÄÄääääHHHH, prkl... tarkensi koivun oksiin... Kuva jäi ottamatta ja tarkempi lajimääritys tekemättä.

Vau, itse lintujen kuningas oli tarkkailemassa näitä maisemia, jotka aukeavat Suvakselle Hornanmäen päältä. En ihmettele yhtään... Tuolla Jakamien saarilla oltiin elokuun helteillä meloskelemassa.

Kiipesin jyrkänteitä ristiin ja rastiin. Kilautin alkuasukkaalle ja sain ohjeet mennä enemmän Hornanlahden puolelle. Löysin terävän kiven jota kuvailin... Sitten nousin ylemmäksi. Hiki virtasi...Istahdin kivelle, joka oli halki. Hmm, tämäpä outo kivi - ainut pyöreä reunainen. Kuvasin senkin varmuudeksi. Hyvä että kuvasin. Alkuasukkaalta tiedustellessani hän sanoi että olit istunut uhrikiven päällä.

Kivi sijaitsi noilla paikkeilla missä on toi punainen nuoli.

Tässä se nyt on - tosin sivusta. Edestä oli hankala kuvata, koska se on jyrkänteen reunassa. Se oli halki keskeltä pitkittäisuunnassa. Kiven päällä poltetut uhritulet ovat halkaisseet sen. No, ens kerralla tiedän mitä kiveä tulen kuvaamaan. Nyt sen kuvaus jäi tähän ainoaan ja ei kerro oikeestaan mitään.

Kiveltä on mahtava näkymä Hornanlahdelle. En ihmettele yhtään miksi tämä oli entisajan immeisille pyhäpaikka.

Tuossa koivun oikealla puolella olevassa saaressa - Kääriässä - yövyimme viime kesän melontareissulla. Aamulla sitten kovassa tuulessa tulimme Soisalon mantereelle noitten keskellä olevien saarten suojassa.

Vielä siis jäi mäelle tutkittavaa ja kuvattavaa. Kotka se jäi syyhyttämään kameran liipasin sormea.

Roistot

2011-05-02T15:20:00.000+03:00

Konnuksen vuosi - 21.4.2011 klo 15:14, 25.4.2011 klo 11:37 ja 1.5.2011 klo 15:40

2011-05-01T18:39:00.000+03:00

21.4.2011 klo 15:14

25.4.2011 klo 11:37

1.5.2011 klo 15:40

Kanavavahdit

2011-05-01T17:33:00.004+03:00

Kävin huokasemassa ylityöllistetyn viikon jälkeen koskella. Pitäs saada kapuloita oravanpyörän rattaisiin - liika on aina liikaa... Se tuntuu joka paikassa ja varsinkin levossa - tai sen puutteena. Pitäs osata sanoa useammin... en ehdi nyt... myöhemmin.

Konnuksen kanavaa vahditaan nykyään Varkaudesta Taipaleen kanavalta - videokameroilla, mutta kesäksi tulee luonnon omat vahdit - kalalokit ja västäräkit.

Välillä vahdit tutkailevat kosken tilannetta. Meinaakohan nämä taasen pesiä vanhalla kanavalla n. 10 m korkean koivupökkelön päässä? On siinä poikasilla hyppäämistä...

Koskella riittää vielä telkkiä.

Jokohan poikaset alkaa kuoriutua, kun oltiin niin tarkkana, että kuka siellä polulla kuleskelee? Viime sunnuntaina ei edes viittitty kurkata.

Pysähyin paluumatkalla golfkentällä, jonka tulvivassa lätäkössä näin keväisin vierailee kahlaajia. Arkoja ne ovat... Liekkö metsäviklo?

Hyvää Vappua!

2011-04-30T15:15:00.000+03:00

Vappuheila haussa - tositarkoituksella.

Juurilla

2011-04-25T10:20:00.001+03:00

Keväthumala

2011-04-24T22:12:00.000+03:00

Tänään piti pistäytyä moikkaamassa vanhempia ja tätin porukoita mummon kotipaikalla. Paikka sijaitsee perinteisessä maalaismaisemassa ja sen mukaisia bongauksia tuli tehtyä.

Heinikon kahahtelu veti hiipparoimaan heinikoissa. Liekkö metsämyyrä, joka etsi syötävää vuoltujen hirsien alta.

Pihassa ja soratiellä lekotteli monenlaista perhosta. Sittikset eivät suostuneet kuvattavaksi taaskaan. Suruvaippa...

... ja neitoperhonen sentään pysähtyivät auringon lämpöön.

Harvassa pajussa oli jo kukinto, mutta niissä riitti kukkakärpäsiä, kimalaiskärpäsiä ja kimalaisia.

Sisiliskot kahatelivat kuivassa heinikossa. Tässä erittäin tumma yksilö.

Tässä perinteisemmällä värityksellä, joka sulautui paremmin kuivaan heinikkoon.

Tuli todettua että auto on hyvä piilokoju. Kuret laskivat auton parinkymmenen metrin päähän.

Pariskunta alkoi kuitenkin suhtautua kummeksuen esiin työntyneeseen tötteröön - ja ei aikaakaan - lentoon...

Auton kanssa on vain se hankaluus ettei kamera ole koko ajan käsillä - varsinkin kun autoa pitää myös ohjata. Tämä uusi tuttavuus - kivitasku oli paljon lähempänä ensin, mutta siinä sohiessa... Sohin myös 10 m päässä olleen kuovinkin. Paljon tuli bongattua muitakin kevään ensi näkyjä, muttei kaikki tarttuneet kennolle, kuten eräs harmaa lintu - ei kyyhky, eikä räksä, koko siltä ja väliltä, ei kovin haukkamainen - oisko muka käki jo tullut? Näistä havaintojen määrästä alkoi jo mennä sekaisin...keväthumalaa.

Pitäsköhän huomenna tehdä uusi maalaismaisemareissu - auto piilokojuna.

Rippeitä

2011-04-24T11:29:00.000+03:00

Hereillä

2011-04-21T19:44:00.000+03:00

Koskella kävi kova jodlaus - vaikka minkälaista laulajaa. Olispa sellainen pää että muistas kaikki ja vois kuunnella lintucd:ltä - se oli tämä, mutta ei...

Pöntössä oltiin hereillä. Pää ei ensin näkynyt, mutta kun se kuuli mun askeleet polulla, pää nousi kattomaan että kukas siellä. Kuljeskelin ohi pari kertaa ja viimesellä kerralla ei enää viititty kurkaamaan: oliko tullut uni vaiko joko mut tunnistetaan askelista?

Näin kevään ensimmäisen västäräkin.

Punarinnat kilpalauloivat korkeiden kuusien latvoissa.

Koko talvena en nähnyt palokärkeä tai puukiipijää ja tänään molemmat olivat melkein tarjottimella. Palokärki rummutteli reviiriään joka saarella ja nimellä mutta ei päästänyt kuvausetäisyydelle. Kiipijän kuvaamisen ainoon tilanteen hukkasin sohimiseen...

Jospa luvattu lämmin toisi lisää vilinää...

Postmodernia tekotaidetta

2011-04-20T18:37:00.001+03:00

Fly Away

2011-04-16T13:21:00.000+03:00

Konnuksen vuosi - 16.4.2011 klo 9:30

2011-04-16T11:45:00.000+03:00

Perätilassa

2011-04-16T11:23:00.001+03:00

Huh, olipas työviikko. En muista koska olisin viimeksi tehnyt ympäri kellon hommia. Onneksi oli poveria tarpeeksi ja huolto toimi. Päätin sitten het aamusta lähteä lataamaan akkuja koskelle.

Pöllön pöntössä oltiin perätilassa. Eli siis kaikki hyvin.

Niskan nakkelijoita oli myös monta paria. Tällä vaihdetaan nakkelun kohdetta.

Leikin punarinnan kanssa kuurupiiloa ja punarinta vei voiton. Peipot livertelivät koivujen korkeuksissa ja mustarastaat oli myös saapuneet.

Olen nyt kolmena keväänä pelästyttänyt kanavilla maasta lähtevän pulun kokoisen linnun. Tänään näin sen ensi kertaa oikein kunnolla. Sellanen punertavan ruskea pitkänokkainen lyhyen pullukka lintu - veikkaisin lehtokurpaksi. Lähtö on niin nopee ettei siinä kerkiä ees kameraan tarttua.

Mutta akkuihin tuli taas latinkia kunnolla. Lisää sitä saa pihalla, kun seuraa sintin pöntön valtausta: se yrittää jokaisen rouvan viekoitella kattomaan hienoa pönttöä ja kaikki herrat ajetaan kilometrin säteeltä pois. Hommaa riittää...

Konnuksen vuosi 23.3.2011 klo 9:08, 29.3.2011 klo 8:32, 5.4.2011 klo 12:30 ja 11.4.2011 klo 9:30

2011-04-11T17:39:00.004+03:00

11.4.2011 klo 9:30

5.4.2011 klo 12:30

29.3.2011 klo 8:32

23.3.2011 klo 9:08

The Waiting

2011-04-11T16:57:00.000+03:00