Tulipään pajalla

Olen käynyt näillä keleillä - aurinko helottaa siniseltä taivaalta - koskella lähes päivittäin. Se on hyvä piristysruiske keksellä työpäivää.

Minkin ja karoja olen nähnyt joka päivä. Olen elätellyt toivoa saada kuvaa harmaapäätikasta, jonka kuulin yksi päivä. Paikallinen lintuharrastaja kertoi haukkamaisen ääntelyn olevan sen.

Kesken karojen kuvvoomisen kuului tuttu vinkaisu pöllönpöntön suunnalta ja alkoi kumea taonta. Siis se kanavilla tolpan päästä lähtenyt mustalintu ei ollutkaan korppi.

Aivan oikein - tulipäähän se. Taas uusi bongaussulka hattuun Konnukselta - palokärki. Yritin päästä avoimempaan kohtaa, jotta olisin saanut paremman kuvan, mutta se äkkäs mut...

Se oli näköjään pitänyt jo pitempään pajaa katkenneessa koivussa. Pöllönpönttö on vain parin kymmenen metrin päässä. Sen aukolla ei näy muuta kuin risuja. Itseasiassa tuon lahon pätkylän vieressä olin saada viirupöllöemon kynsistä ikävän jakauksen viime keväänä.

Seurailin minkin kalastusta jonkin aikaa. Sitten se nousi laiturille ja katos...

Karoja pääsin aikas lähelle pari kertaa.

"Toi kamera heiluu. Onko sen takana joku?"

"Ääh, olkoon..."

Kukkulan kuningas.

Sitten sain tekstarin, että kamerareppu on matkahuollossa. Ei kun hakemaan ja sisustamaan....

Herra Harakka pähkinävarkaissa

"Onks täällä mitään?"

"Kuikuuleko tuolla ikkunan takana jokin?"

"Tuolla ylhäällä onkin paljon pähkinöitä"

"Äääh, tämä verkko!!"

Mulla tuli akkukahvan kanssa tilan puute joten tilasin uuden kamerarepun. Jospa nyt riittäisi tilaa pitemmäksi aikaa.

Olen myymässä pois edellisen: Loverpro Micro Trekker 100 (kuvassa aukastuna). Erittäin siisti ja musta. Näppärä heittää selkään ja kuljeskella mettässä. Sopii järkkärille, jossa ei ole akkukahvaa ja 2-3 putkelle. Kuvan sisustuksesta puuttuu 3 väliseinää, jotka ovat tallessa. Jos kiinnostaa, niin heitä spostia.

Saukoilla kevättä rinnassa

Kävin tyttären kanssa koskella kaupunkityöpäivän päätteeksi. Aurinko paistoi nätisti. Näimme karoja, minkin ja pari saukkoa tosi kaukaa - Lutra & Läträ.

Kotona aloin selata kuvia ja ... kas - saukoilla olikin kevättä rinnassa oikein kunnolla.

Enpä olekaan enää varma onko nämä Lutra & Läträ vaan Mutra ja sen ukko tai... että sellaista peliä tänään koskella. 8)

Sinne ne häipyivät kiven viereen...

Mitä matoja?

Arvatkaas mitä nämä ovat? Tämä on osakuva makrolla otetusta kuvasta.

Mulla on lainassa Canon EF 100mm f/2.8 Macro USM, jolla olen ottanut koekuvia mm. negatiiveistä. En saanut niistä sillä sen parempia kuvia kuin pitkällä putkella. Tuon lyhin tarkennusmatka on 31 cm.

Usealla teistä on Canon EF-S 60mm f/2.8 Macro USM. Pääseekö sillä lähemmäs?

Lumikenkäilyä lisäpainon kera

Ohjelmapalveluyritys LakelandGTE oli hommannut uusia lumikenkiä ja läksimme koekäyttämään niitä Leppävuorelle - eilen töitten lomassa. Ihan kätevät pelit, mutta jostain kumman syystä Arto käveli lunten pinnalla ja mä tarvoi pohjalla.

Syy lienee mun kameravarustuksessa. Mun metsästysväline sai taas lisäpainoa eilen: akkukahva. Kahvaan mahtuu rinnan kaksi tavallista akkua ja mukaan tuli uusi pystykuvausasento omine tarkennus- ym. nappeineen. Nyt sydeemin paino nousi 2.5 kg:sta 3.2 kg:aan.

Mullahan oli tietysti kamerareppu mukana kaikkine lisäakkuineen ja laajakulmaobiskoineen. Eli kameravarustus painoi varmaa 10 kg. Siinä tod. näk. syy upotukseen tai liekkö elopainolla jotain...

Lumikenkäily sauvojen, kamerarepun ja kaulassa roikkuvan pitkän putken + monopodin kanssa oli hankalaa. Jos reppua ei olisi ollut, niin putki olisi voinut roikkua selässä. No, vaihdoin kameraan laajakulmaobiskan. Se mahtui roikkumaan edessä ja eteneminen oli helpompaa.

Artolta kenkäily sujui kevyesti sopivassa varustuksessa. Tyhmänä en kattonu lämpömittaria joka lähenteli plussa asteita, vaan laitoin täyspakkauksen eli michelinmän toppapuvun päälle ja tuloksen saattaa arvata - uin taas hiessä. Tämä luontainen elopainon pudotuskaan ei vaikuttanut upotukseen - tai nesteethän jäi tietysti vaatteisiin...

Kun ei ollut tarpeeksi lämmin, niin välillä nautimme kuumaa mehua 8)

Itse puikot, joita lähdettiin kattomaan olivat suurimmaksi osaksi paksun lumipeitteen alla, mutta näkyipä siellä jotain.

Elukoista ei näkynyt muuta kuin ihan oikean metsäjäniksen jälkiä. Vanha pelto koivikkoineen oli taas toiminut eläimellisen pupuseksin harrastuspaikkana.

No, olipahan taas yhtä kokemusta viisaampana.